Tervetuloa, tulehan tuppaan!

Sattuipa eräänä syksyisenä iltana, että kirjastokuningatar istui vartiopaikallaan paikallisessa kirjastossa hauskuuttamassa työkaveriaan, ainakin omasta mielestään, nerokkailla jutuillaan. Aikansa kiherrettyään tuo työkaveri heitti ilmoille ajatuksen:"Oletko koskaan ajatellut perustaa blogia? Vaikkapa sellaista kirjablogia?". Ajatus jäi takaraivoon kummittelemaan ja siinä sitten kävi vähän niin kuin menneiden vuosien tv:n maalimainoksessa...siitä se ajatus sitten lähti. Vihdoinkin tuo ajatus on näin pitkällä.

Kirjastokuningatar kuuntelee paljon maamme suurinta kaupallista radiokanavaa ja näinä aikoina pitäisi olla Facebookissa, Instagramissa, Twitterissä ja niin Pinterest kuin oma blogikin ois aika kiva juttu. Ja ehdottomasti syntymäpäivälahjaksi vielä belfie-keppi, koska selfie-kepin toi jo tuo joulupukki, joulupukki, valkoparta, vanha ukki. Niin kuin tähtienkin kanssa tanssivan Jorma Uotisen kuuluisa lausahdus menee:"Juu...ei". Ajatuskin siitä, että kirjastokuningattaren maailmanluokan ahteri koko komeudessaan ikuistettaisiin vielä jälkipolvienkin suureksi ihmetykseksi, saa aikaan hengenahdistusta ja kutisevia näppyjä. Ei ole kirjastokuningattarella miljoonan markan (168 187.93 euron) pakaroita, ei.

Mutta se blogi...no mikä ettei. Saattaahan se olla, että joku onneton sielu sitä saattuukin joku päivä vaikkapa ihan lukemaan. Ja jos ei lue, niin onpahan ainakin omien iltojeni ilona. Jos kuulut siihen kastiin, jolla nuttura tai ponihäntä kiristää vähän kaikesta, niin voin luvata että kyllä varmaankin kiristää. Pilkkuja en viilaa ja oikeinkirjoitus voi olla ojaan päin kallellaan, mutta elämä on...muutakin kuin puhelinoperaattorin tv-mainos.

Tämä ei ole puhtaasti kirjablogi eikä tule sitä koskaan olemaankaan. Toki ajatuksia herättävät kirjat, kirjauutuudet ja kirjastoverkkoon tarttunut saalis saa oman osansa täällä, mutta niin kuin elämässäkin, mukaan mahtuu myös sekalainen joukko kaikkea muutakin maan ja taivaan väliltä. Joten tervetuloa, tulehan tuppaan! Tavataan taas!