Matkalla jossain päin Suomea

Kirjastokuningattaren viime viikko sujui vähän lomafiiliksissä valtiovierailulla suurruhtinaskunnan ruhtinaan tiluksilla. Tarkoitus oli tarkistaa kevättöiden edistymistä niillä leveysasteilla, mutta ohjelmaan mahtui paljon muutakin mukavaa. 

Hyppäsimme ylimmän hovimarsalkan kanssa valtion omistaman VR:n kyytiin maanantaiaamuna ja suuntasimme matkaan kohti Helsinkiä. Matka sujui rattoisasti ruotsalaisen dekkarin parissa tähtiä tavoitellessa ja perillä olimmekin alta aikayksikön. Olen pienestä tytöstä saakka tykännyt yli kaiken matkustaa junassa. Ehkäpä siksi, että siinä ei matka-aika kulu vain ohikiitäviä maisemia katsellessa, vaan sen ajan voi kuluttaa vaikkapa kirjaa tai lehteä lukien. Kärsin nimittäin sekä bussissa että henkilöautossa melko usein matkapahoinvoinnista, jos katse ei ole tiukasti suunnattu edessä rullaavaan maantiehen ja se ei ole pidemmän päälle kovin kiva seuralainen.

Helsingissä liikkuminen on tottakai kätevintä joko apostolin kyydillä kahdella jalalla tai sitten metrolla. Ja melkein jokapaikastahan pääsee ainakin pois raitiovaunulla takaisin keskustaan.

Suurruhtinas oli jo eräällä aiemmalla valtiovierailulla hankkinut Kirjastokuningattaren hoville näppärän matkakortin.

 
Kortti on todella kätevä. Siihen voi ladata haluamansa summan edestä arvoa mm.metroasemilla ja se on voimassa niin kauan, kun siinä kortissa on arvoa. Toki se pitää näyttää lukulaitteelle joka kerta, mutta aina se kolikoiden kanssa pelaamisen voittaa. Yleensä pidämme kortilla sen verran arvoa, ettei aina joka reissun alussa tarvitse olla ensimmäisenä sitä lataamassa. Metro on kiva ja näppärä kulkuväline. Edelleenkään en ole päättänyt kummassa on paremmat metron liukuportaat: Helsingin yliopiston asemalla vai Kampissa.

Ensimmäisenä oli hakusessa ylimmälle hovimarsalkalle suorakulmainen, irtopohjainen piirakkavuoka. Uuden reseptin kokeileminen vaati nimenomaan sellaisen ja sellaista ei entisestään ollut. Kun osaa suunnistaa heti oikeaan kauppaan, ei tarvitse harrastaa kaupunkisuunnistusta. Alan erikoisliikkeestähän se löytyi ja piirakasta tuli heti hitti. No joo, ihan varmasti suklaaholistista, jos suklainen täyte on aika monta kertaa paksumpi kuin pohja.

Ohjelmassa oli myös tottakai rentouttavaa shoppailua mm. vanhan ajan paperikaupassa.

    
Korttivarasto kaipasi pientä täydennystä ja niitä varastoja tuli täydennettyä vähän muuallakin. Tuolla paperikaupassa oli kiva kierrätysidea, sillä siellä oli vanhoista kuvalehdistä ja värimainoksista askarreltu suojakuoria korttiostoksille.  

Hakusessa oli erityisesti Inge Löökin uusin "mummokortti", mutta sitä ei vielä mistään kaupasta silloin löytynyt. Nyt sekin löytyy kokoelman jatkeena muuta kautta hankittuna. Harmikseni huomasin, että Forumissa toiminut "Ideaforum"-kauppa, jossa oli mukava valikoima kortteja, on lopettanut toimintansa.

Tottakai ohjelmassa oli myös vierailu ruotsalaisessa huonekalujätissä. Jostain kumman syystä sitä lähipiirissä odotettiin jo ennakkoon kauhulla. Edellisen Kirjastokuningattaren vierailun jälkeen tarvittiin vuokrattu pakettiauto, jotta kaikki tavarat saatiin kotiin. Mutta se ei ole suinkaan Kirjastokuningattaren syytä, jos se oli rakkautta ensi silmäyksellä erään lipaston kanssa. Olemme viettäneet sen jälkeen sujuvaa yhteiseloa onnellisesti. Tällä kertaa vierailu sujui huomattavasti "paremmin". Itse asiassa tarkoitus oli mennä hakemaan sieltä jätevuoren jatkoksi paksuja mehupillejä ja pari pikkujuttua...tuli aika monta pikkujuttua, mutta tuli kyllä niitä mehupillejäkin.

Miten se voikin olla niin, että vaikka lähtiessä on selvä suunnitelma, mitä puutoslistalta löytyy, niin aina mukaan tarttuu niin paljon muutakin "tarpeellista"? Tarkoitus oli yhtenä päivänä mennä hakemaan tarpeet kahteen laukunhihnaan, mutta kuinkas siinä sitten kävikään? Sen kerron seuraavalla kerralla. Tavataan taas!