Jokapäiväinen ruokamme

Meillä Mikä-Mikä-Maassa on viime aikoina ilmassa ollut kovasti keväisiä kesänmerkkejä. Kirjastokuningattaren pihapiirin on vallannut vihreys ja tuntui, että se vihreys tuli melkein yhdessä yössä. Mukana tulivat myös ensimmäiset pihapiirissä ruokailleet jänikset. Ensin tuli yksi ja seuraavana iltana toi sitten mukanaan kaverinkin. Meno oli niin rajua, että ensin syötiin masu täyteen ja sitten pötkähdettiin pyykkinarujen alle pienille ruokaunille. Myös siilikin on jo bongattu iltakävelyltä. Parhaimpana kesäiltana niitä on ollut liikenteessä peräti viisi kappaletta.

 

Mikä-Mikä-Maassa kysytään melkein päivittäin:"Mitä tänään syötäisiin?". Kun ne erästä Kotosella viihtyvää tätiä lainatakseni "laiskuusläskit ja mukavuusmakkarat" vaativat sitä "oikeaakin ruokaa" tai muuten on myöhäisillassa sellainen sokerihumala päällä, että korvissa soi, hampaissa vinkuu ja yöllä on kyllä bileet. Paitsi niillä yksilöillä, joilla tuntuu olevan sisuskalut terästä ja suolisto kuparia. Oma lukunsa ovat ne superyksilöt, jotka pystyvät yhdessä yössä tuhoamaan Fazerin suklaarasiasta yhden kerroksen. Juu, ei Kirjastokuningatarkaan sitä uskoisi, jos ei olisi sitä omin silmin nähnyt.

Usein se ruoka on ihan peruskotiruokaa. Jauhelihahan vääntyy vaikka mihin, mutta kun perheessä on "ruoka-allergisia", joille pelkkä suolaa vahempi maustaminen saa aikaan jo hengenahdistusta, niin se voi olla joskus vähän haastavaa. Ja kun sen kokkaamisen pitäisi aina toisinaan olla myös nopeaa. Niinpä meillä Kirjastokuningattaren valtakunnassa mennään usein "musta tuntuu"-linjalla. Eli valitaan perusraaka-aine, kuten vaikka se jauheliha, ja sitten heitellään sekaan mitään mieleen juolahtaa. Esim. näin:

Ja mahdolliset jämät voi lämmittää seuraavana päivänä ja nauttia vaikkapa tortillan tai pitaleivän kanssa. Ruoka sisältää lorauksen sitä ja lorauksen tätä höystettynä hyppysellisellä tuota ja toisella hyppysellisen tuota. Vanha kunnon lihamureke toimii myös aina. Lihapullista nyt puhumattakaan.

Toinen monikäyttöinen ruoka-aine on broileri. Siitä saa loihdittua nopeasti maittavan aterian vaikkapa näin:

Tai vähän suuremmalla vaivannäöllä näin:

 Ja jatkojalostuksen voi tehdä vaikkapa näin:

Kirjastokuningattaren keittiössä kokataan hyvin usein niin, että ruokaa riittää pariksi päiväksi pienellä jatkojalostuksella. Erilaisia Tv:n kokkausohjelmia katsellessa voi vaan haaveilla kaikista niistä raaka-aineista, mitä siellä käytetään. Sitäpaitsi ei ne ruoka-aineet näytä marketin hyllyssä yhtään niin hyvälle kuin siellä Tv:ssä. Pienenä poikkeuksena joku Hakaniemen kauppahalli Helsingissä tai joku muu kauppahalli, joka Kirjastokuningattaren valtakunnan lähiraitilta kyllä valitettavasti puuttuu. Lihansyöjille autolla liikkuva lihatiski tuo jonkinlaista helpotusta asiaan.

Tosin silloin kun Kirjastokuningattaren kyökissä leivotaan, niin välillä laitetaan suurta vaihdetta silmään. Tänään tuli väännettyä kakkuja oikein liukuhihnalta ja kaikissa on jossain muodossa suklaata.

Melkein piti painaa jo paniikkinappulaa siinä vaiheessa, kun haluttiin suklaakakku. Ei täytekakku, vaan kahvikakulta näyttävä suklaakakku juhlapöytään. Ja kakun jujun piti vielä olla siinä, että se näyttää ulkoapäin joltain muulta kuin suklaakakulta. Ei auttanut muu kuin sukeltaa Kirjatokuningattaren oman kirjaston uumeniin ja aloittaa syvänmeren sukellus suklaan ihmeelliseen maailmaan. Onhan tuota tullut kokeiltua mm. kakku, johon meni kolmen vartin pullo viskiä (ja kuulemma pelkästä tuoksusta tuli jo känniin) ja kakku, joka vaati 1,5 kg kolmenlaista suklaata. Jälkimmäisen leikkaamiseen olisi kyllä vaadittukin sitten jo moottorisaha, mutta hyvää se kuulemma oli.

Niinpä soveltavan keittiötieteen tuloksena syntyi tälläinen tuotos:

Taikinaa vaan tuli niin reippaasti, että siitä tulikin kaksi kakkua. Mutta ei hätä, sai hyvällä omallatunnolla "syödä kuormasta" ja tarkistaa mitä tuli tehtyä. Maistui muuten ihan suklaakakulta. Pientä viilausta resepti kyllä kaivannee, sillä suklaa olisi saanut maistua Kirjastokuningattaren mielestä vieläkin enemmän. Tanssituomari Jorma Uotista lainatakseni:"Ei huono" tuulesta temmatuksi ensimmäiseksi yritykseksi. Mutta kakku ei kuitenkaan ole jokapäiväinen ruoka edes Mikä-Mikä-Maassa. Sitä ei kestä edes Kirjastokuningattaren linjat.

Ensi viikolla onkin vuorossa sitten valtiovierailu suurruhtinaskunnan ruhtinaan tiluksille kevättöiden edistymisen tarkastamisen merkeissä. Joten tavataan taas!